lauantai 26. lokakuuta 2013

Poskettoman hyvää riistaa

Olen nyt kolmatta vuotta mukana hirvijahdissa ja viime viikonloppuna sattui niin, että passipaikalleni osui sopivasti ylivuotinen hirvilehmä (tai nuppa, kuten siellä päin tavataan sanoa). Kaatolaukaus onnistui hyvin ja oikeutti perinteisiin ampujalle kuuluviin etuihin eli kieleen, maksaan ja sydämeen. Suolestaminenkin meni ilman suuria kommelluksia, mutta ensikertalaisena viilsin valitettavasti toisen sisäfileistä poikki. Jatkossa tiedän varoa niitä.

Metsästyksessä minua kiehtoo erityisesti luonnossa liikkuminen mielentilassa, joka vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja kykyä pitää aistit valppaana ja avoimena. Siinä ajatukset lepäävät ja pystyy asettumaan pelkästään tarkkailemaan mitä ympärillä tapahtuu. Lisäksi siihen liittyy tietysti aika paljon itse jahdin jännitystä. Mielestäni yksi hienoimpia oppeja, joita metsästyksestä voi saada, on kunnioitus lihaa kohtaan ruoan raaka-aineena ja arvostus eri ruhonosia kohtaan. Ennen kuin paisti on paistovalmiina, on välissä aika monta työlästä, sotkuista ja tarkkuutta vaativaa vaihetta.

Kieli odottelee vielä pakkasessa sopivaa hetkeä, mutta innostuin lahtipaikalla keräämään talteen hieman erikoispaloja eli muutaman hirven poskilihat. Poski on ravintoloissa arvostettu raaka-aine, mutta sen valmistamista pidetään aika vaivalloisena ja siksi sitä kai harvemmin harvemmin kotikeittiöissä kukaan innostuu kokkailemaan. Lyhyen googlettelun perusteella huomasin myös, ettei hirven poskelle löydy ainakaan kovin helposti reseptejä. Tässä siis yksi.

Oluessa haudutettu hirven poski ja sienikastike

marinadi
350g poskea
suolaa
mustapippuria
3 rkl oliiviöljyä
2 dl valkoviiniä
muutama timjaminoksa

10 katajanmarjaa

Leikkaa poskista suurimmat kalvot pois. Paloittele poski muutamaan palaan.

Hiero lihapalojen pintaan suolaa.

Murskaa katajanmarjat kevyesti morttelissa niin että ne halkeavat auki mutta eivät mene pieniksi paloiksi.

Laita lihapalat muoviastiaan, lisää muut aineet ja laita jääkaappiin yön yli.

haudutus
voita
200g sian palvikylkeä
3 valkosipulinkynttä
1 sipuli
3 porkkanaa
3 dl olutta

Ruskista lihapalat voissa.

Ruskista pieneksi kuutioitu palvikylki.

Pilko valkosipuli, sipuli ja porkkanat.

Laita kaikki aineet savivuokaan, kaada päälle marinadiliemi ja olut.

Hauduta uunissa 110 asteessa vähintään 5 tuntia (itse haudutin 7 tuntia).

Nosta lihapalat pois liemestä ja ruskista kevyesti kuumalla pannulla voissa juuri ennen tarjoilua.

sienikastike
2 dl haudutuslientä
1 tl hunajaa
ripaus valkopippuria
1/2 dl valkoviiniä
1/2 dl kuivattuja mustia torvisieniä

2 rkl voita

Siivilöi 2 dl haudutuslientä kattilaan.

Lisää kaikki muut ainekset paitsi voi.

Keitä kasaan n. 20 minuuttia.

Siivilöi sienet pois.

Lisää huoneenlämpöinen voi juuri ennen tarjoilua pieninä paloina voimakkaasti sekoittaen.

perunamuusi
10 perunaa
1 tl suolaa

2 rkl voita
1 purkki creme fraichea

Kuori ja pilko perunat.

Laita kattilaan vettä niin että n. 2/3 perunoista peittyy.

Lisää suola.

Keitä n. 15 minuuttia.

Kaada vesi pois.

Lisää voi ja creme fraiche.

Soseuta joko muusinuijalla tai sähkövatkaimella. HUOM! Älä käytä sauvasekoitinta.


Lisukkeiksi suosittelen etikkapunajuuria ja pihlajanmarjahyytelöä.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Laiskan miehen muffini: Banaanileipä

Kävimme hiljattain perhevalmennusryhmän vauvatapaamisessa. Ajankohta oli sovittu neuvolan puolesta ja paikkana oli kaupungin leikkipuiston sisätila, mutta tilaisuus oli täysin omatoiminen. Mukavan rentoa tarinoiden ja vinkkien vaihtoa muiden ensikertalaisten vanhempien kanssa. Tarjolla oli myös todella hyviä banaanimuffineita (muffinseja?) ja siitä innostuneena päätin kokeilla leipomista. En kuitenkaan jaksanut ryhtyä väkertämään yksittäisiä pieniä leivonnaisia joten satsasin amerikkalaiseen klassikkoon eli banaanileipään. Osoittautui todella helpoksi reseptiksi.

Lyhyen googlettelun perusteella varsinainen banaanileivän resepti lienee peruja Yhdysvaltain suuren laman ajalta 1930-luvulta. Reseptiä on käytetty keinona hyödyntää ylikypsäksi menneet banaanit. Jatkohaun perusteella löytyi kuitenkin viite maininnasta keittokirjassa vuodelta 1849. Tämän lähteen mukaan alkumuoto olisi peräisin Länsi-Intian saaristosta, jossa soseutetuista banaaneista kuivattiin eväskakkuja joko auringonpaahteessa tai nuotiolla.

Banaanileipä

3 kypsää banaania
75g voita

1 muna
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta
3,5 dl vehnäjauhoja
1/2 dl hasselpähkinärouhetta

Soseuta banaanit kulhossa haarukalla.

Lisää sekaan pehmeä voi ja sekoita.

Lisää seokseen kananmuna, sokeri ja vaniljasokeri.

Ripottele sekaan leivinjauhe.

Lisää jauhot ja pähkinät, sekoita kunnolla.

Kaada taikina voideltuun leipävuokaan.

Paista 1 tunti 175 asteessa.

Kyytipojaksi suosittelen kylmää maitoa.

maanantai 7. lokakuuta 2013

Lähes kasvisruokaa: Täytetyt kesäkurpitsat


Kesä meni jo ja perheenlisäys on pitänyt ainakin ajatukset kiireisinä. Ruokaa on kuitenkin koko ajan laitettu ja joitain muistiinpanojakin löytyy. Blogi sai myös yllättävää julkisuutta Psykologiliiton lehden harrastuspalstalla. Ihan oikea kuvaaja kävi kotona ottamassa kuvia kokkailusta ja perinteisen kauhan kanssa poseerauskuvan.

Viljelysäkeillämme oli edellisvuoden tapaan kesäkurpitsaa, joskin sato jäi hieman laimeaksi koska iso osa kurpitsoista mätäni alkuvaiheessa paikoilleen. Syynä voi ilmeisesti olla liian vähäiseksi jäänyt pölytys. Taisinpa kerran heilua kesäkurpitsapuskan luona pullasudin kanssa pölytystä edistämässä. Että onpahan sitäkin tullut kokeiltua.

Iso osa kesäkurpitsoista päätyi grilliin, yhden ison yksilön soseutin ja pakastin pikkumiehen ensimmäisiä syömiskokeiluja varten. Tässä taaen lihattoman lokakuun hengessä laadittu resepti.

kuva: http://www.freedigitalphotos.net/ - SOMMAI
Täytetyt kesäkurpitsat

3 kesäkurpitsaa

täyte
2 rkl öljyä
1  valkosipulinkynsi
1 pieni sipuli
(4 sardellifilettä, sellaisia öljyyn säilöttyjä)
500g tomaattimurskaa
1/2 dl kuivattuja sieniä
1 dl vettä
1 1/2 dl soijarouhetta
1 rkl sokeri
1 kasvisliemikuutio
suolaa
mustapippuria

lisäksi
1/2 aurajuusto
juustoraastetta

Halkaise kesäkurpitsat pituussuunnassa. Kaavi siemenet pois lusikalla.

Kurpitsapuolikkaiden kuperalta puolelta kannattaa leikata pieni suikale pois, jotta pysyvät hyvin paikoillaan uunipellillä.

Pilko valkosipuli ja sipuli, kuullota kevyesti öljyssä.

Lisää joukkoon pilkottu sardelli, sekoita kunnes on hienontunut täysin.

Lisää muut aineet ja alussa pois kaapimasi siemenet.

Keittele 10 min ja mausta.

Laita kesäkurpitsojen pohjalle muutama nokare aurajuustoa.

Lusikoi päälle täytettä ja ripottele päällimmäiseksi juustoraastetta.

Paista uunissa 200 asteessa 15-20 min.


sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Niskaote kouluruokatraumoista osa 2: Kesäkeitto

Aiemmassa kirjoituksessa tillilihasta uhosin haastavani seuraavaksi kouluruokaklassikoista kanaviillokin. No, en ole saanut aikaiseksi. Lähinnä siksi että kaikki reseptit ovat aika isoille määrille enkä jaksaisi tehdä varstoon monen päivän ruokaa, josta en oikeasti pidä. Onneksi mieleen muistui myös toinen vakioinhokki eli kesäkeitto. Muistikuvissani koulukeittiö kesäkeitto oli haaleaa ja vetistä maitolitkua jossa lillui ylikypsiä veltoksi keitettyjä pakastevihanneksia.

Kävimme viime viikolla vaimon kanssa lounastamassa Teurastamon Kellohallilla ja tarjolla oli erittäin maukas kalaliemeen tehty kesäkeitto, jota käytin inspiraation lähteenä tähän reseptiin.

Kesäkeitto























10 keitettyä (uutta) perunaa

2 rkl voita

2 l perkaamattomia herneitä
1 kukkakaali
3 pientä porkkanaa


2 l vettä
3 liemikuutiota

250g Koskenlaskija -juustoa


kourallinen kanttarelleja
1 kevätsipuli
nippu mangoldia



Halkaise perunat ja paahda uunissa 200 asteessa n. 15 minuuttia eli kunnes ovat mukavasti ruskistuneet.

Perkaa herneet, pilko porkkanat, kukkakaali ja kevätsipulin sipuliosio.

Kuullota voissa.

Lisää vesi ja liemikuutiot. Keitä n. 10 minuuttia kunnes vihannekset ovat sopivasti kypsiä.

Lisää Koskenlaskija pieninä paloina. Sekoita kunnes juusto on sulanut.

Lisää viimeiseksi kanttarellit, pilkotut kevätsipulin varret ja mangoldinlehdet (jotta säilyttävät nätin vihreän värin).

Laita lautaselle paahdettuja perunoita ja kauho päälle keittoa.

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Kesäruokaa omasta puutarhasta: Mangoldikääryleet

Blogi on taas ollut hetken tauolla. Jäin juhannuksesta lomalle, mutta kyseessä ei ole ihan tavallinen kesäloma. Perheeseemme syntyi 23.6. aamulla terve poika. Sekä tätä edeltäneet että seuranneet pari viikkoa ovat siis menneet täysin muissa ajatuksissa vaikka työnjako kotona meneekin niin että vaimo ruokkii pojan ja minä taasen meidät aikuiset.

Pidimme toukokuussa ensimmäiset taloyhtiön talkoot moneen vuoteen ja yhtenä osana talkoohommia rakensimme pienen yrttipenkin pihan nurkkaan. Nyt siellä kasvaa rehevänä salviaa, minttua, rakuunaa, tilliä ja lipstikkaa. Kesän grillihetkiin suosittelenkin lämpimästi kylmää lipstikka-kurkkukeittoa. Omassa reseptissäni keittoon kuuluu vielä pieni tuunaus eli 1-2 valkosipulinkynttä pieneksi silputtuna.

Jatkamme myös edellisvuotiseen tapaan säkkiviljelyä Teurastamon pihalla. Tänä  vuonna lähdimme kokeilemaan kaupunkiviljelijöiden suosiossa olevaa lehtimangoldia ja poimin ensikokeilua varten Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä ohjeen itämaisittain maustetuille mangoldikääryleille.

Mangoldikääryleet























reilu nippu mangoldinlehtiä

4 dl vettä

2 rkl merisuolaa

marinadi
2 rkl sokeria

2 rkl soijaa

2 rkl (paahdettua) seesamiöljyä

2 rkl kalakastiketta

2 valkosipulinkynttä

pieni pala inkivääriä

puolikas punainen chili


purkillinen säilöttyjä härkäpapuja
tuoretta korianteria
tuoretta minttua
tuoretta basilikaa

kevätsipulin varsi
Irrota mangoldinlehdet kannasta ja huuhtele hyvin. (Varret / kannat voi valmistaa pannulla parsan tapaan).

Kiehauta vesi ja suola. Jäähdytä. 

Lado mangoldinlehdet kerroksittain kulhoon ja kaada suolaliemi päälle. 

Peitä mangoldinlehdet kelmulla ja pane paino päälle. Anna maustua kylmässä vuorokauden verran. 

Kaada suolaliemi pois ja huuhtele mangoldinlehdet.

Sekoita sokeri, soija ja kalakastike keskenään. 

Kun sokeri on liuennut, lisää seesamiöljy.

Hienonna valkosipuli, inkivääri sekä chili ja lisää liemeen. 

Pane mangoldinlehdet marinadiin ja kääntele hyvin, jotta maku tarttuu. 

Anna maustua kylmässä painon alla muutamia tunteja.


Leikkaa pienimmät lehdet suikaleiksi ja jätä isot lehdet kääreiksi. 

Valuta ja huuhtele pavut, pyöräytä nopeasti marinadissa.

Kääri yhtä lehteä kohden muutama papu, peukolonpään kokoinen pala minttua, pari töyhtöä korianteria ja pari basilikanlehteä.

Koristele silputulla kevätsipulin varrella.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Ahven ja salvia ratsastavat jälleen

Parin viime päivän aikana on yllättäen tullut kesä, joten olikin jo aika valmistaa kesäisiä kalaruokia. Viime kesän ahvenrullat saavat nyt haastajaksi yksinkertaisemman paistetun kalafileen. 

Pari viikkoa sitten taloyhtiössämme järjestettiin ensimmäiset pihatalkoon moneen vuoteen. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja on hurja viherpeukalo ja hän on jo viime vuonna herätellyt pihaamme henkiin kukkaistutuksin. Tänä vuonna sain ujutettua mukaan idean talon yhteisestä yrttipenkistä ja raparperi-istutuksista. Viime viikolla saimme yrttipenkkiin ensimmäiset taimet ja päätin oitis napata muutaman salvianlehden ruoanlaittoon.

Jaan tässä samalla mielestäni parhaan tapaan valmistaa parsaa. Keittäessä parsasta tulee helposti vetelää ja iso osa maustakin katoaa keitinliemeen.

Salviavoissa paistetut ahvenfileet ja oliiviöljyssä kuullotettua parsaa (2:lle)

Juomasuositus: Wolfberger (W)³

Ahvenfileet
6 ahvenfilettä
2 rkl voita
6 salvianlehteä

suolaa

2 rkl valkoviiniä

Sulata voi kattilassa ja lisää sekaan silputut salvianlehdet. Anna muhia 5-10 minuuttia.

Siivilöi voi pannulle.

Lämmitä pannu kuumaksi ja paista ahvenfileitä n. 30 sekuntia per puoli.

Ripottele molemmille paistopuolille suolaa.

Nosta fileet lautaselle.

Lisää pannulle viini ja anna kiehahtaa.

Kaada viini-voi -seos fileiden päälle. Koristele silputulla salvialla.


Parsa
2 rkl oliiviöljyä
nippu parsaa
2 valkosipulinkynttä

1/2 sitruunan tai 1 limen mehu

sormisuolaa

Pese parsat ja leikkaa puiseva osa varren tyvestä pois.

Leikkaa parsan kärkinuput irti ja laita ne erilleen.

Pilko parsa n. kolmen sentin paloiksi.

Kuumenna öljy paistinpannussa.

Lisää sekaan parsan varret ja paista välillä käännellen n. 5 minuuttia.

Lisää sekaan nuput ja pieneksi pilkottu valkosipuli.

Paista vielä pari minuuttia.

Mausta suolalla ja sitruunan tai limen mehulla.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Soppatykitys osa 4: Pho

Blogi on puolivahingossa viettänyt hiljaiseloa. En ole oiken saanut kiinni mistään kirjoittamisen arvoisesta vaikka hyvää ruokaa on ollut pöydässä monena päivänä. Valmistin vehnähapanjuurta ja kokeilin juurileipää graham -jauhoista ja se oli hyvää. Kokeilin myös maalaisvehnäleivän leipomista juureen, mutta siitä ei tullut kovin kaunista jälkeä. Teimme erittäin maukasta kuhaa ja fenkolia ja kokeilimme kohuttua avokadopastaa. Sekin oli erittäin hyvää, mutta kohu on kiertänyt jo kolme kierrosta sosiaalisen median ympäri enkä oikein keksinyt mitä olisin siihen enää voinut lisätä.

Onneksi hesarista löytyi n. kuukausi sitten mielenkiintoinen ruokaohje. Vietnamilainen katuruokaklassikko, Pho-keitto. Olen tutustunut tähän ruokaan mm. Anthony Bourdainin ruokaohjelmassa, jossa hän kuvailee sitä lohtu- ja krapularuokien kuninkaaksi. Olen myös maistanut työpaikkani viereisessä pikaruokalassa tällä nimikkeellä myytyä lounaskeittoa ja olin jo siitäkin aika vakuuttunut vaikka keitto oli odotettavasti hieman laimean makuista.


Olennaisena mausteena tässä ruoassa on aasialainen kalakastike eli fermentoiduista anjoviksistä tehty glutamaattipitoinen mausteliemi. Olen suhtautunut siihen melkoisella varauksella, koska olen kerran ostanut eräästä päivittäistavarakaupan ketjusta jotain kalakastikkeeksi väitettyä ja se maistui vain kertakaikkiaan vanhalle ummehtuneelle kalalle. Tällä kertaa säästin sekä rahaa, että makuhermojani ja marssin aasialaisen ruoan marketti Vii Voaniin Hakaniemessä. Eurolla sain pienen pullollisen pari vuotta kyspytettyä aitoa kalakastiketta, jonka hajussa ja maussa ei ole kalaisuudesta tietoakaan. Kastike haisee aikalailla parmesaanijuustolta.

Pho-keitto on erittäin maukasta, lämmittävää ja täyttävää. Jos suinkin vain jaksat, keitä itse lihaliemi. Älä ainakaan missään tapauksessa käytä liemikuutioita. Valmistin liemen edellisenä päivänä keittämällä sopivan kokoisiksi kiekoiksi sahattua ja uunissa paahdettua ydinluuta porkkanan, palsternakan, sipulin ja parin ruusukaalin kanssa. Hyvä paikka hankkia soppaluita on esim. Hakaniemen hallin Liha-Haka. Kolmella ja puolella eurolla saa messevän kokoisen naudan reisiluun ja sahauksen kaupan päälle.

Pho-keitto, kahdelle hengelle


1 l hyvää lihalientä

3 neilikkaa

1 kanelitanko

3 tähtianista

muutamia kokonaisia mustapippureita
muutamia kokonaisia sizhcuan -pippureita

1 rkl soijakastiketta

2 rkl kalakastiketta


200 g naudan sisäpaistia

150 g kuivattuja riisinuudeleita

2 pientä bird's eye chiliä

2 dl mungpavun ituja
 

kevät- tai ruohosipulia

tuoretta 
korianteria, basilikaa
 
ja minttua

limetin lohkoja


Laita paistiliha pakastimeen kohmettumaan.

Lisää lihaliemeen mausteet ja anna hautua (ei kiehua!) n. puoli tuntia. Näin jälkiviisaasti nuo kaikki mausteet olisi tietyusti voinut laittaa liemeen jo keittämisvaiheessa.

Silppua valmiiksi kevätsipuli, chili ja yrtit.

Keitä nuudelit.

Leikkaa liha mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi.

Asettele lautaselle nuudeleita, chiliä, ituja, kevät- tai ruohosipulia ja raakoja lihasuikaleita.

Kuumenna liemi kiehuvaksi ja kaada lautaselle.

Koristele yrteillä ja limelohkoilla

Nauti. Lisukkeeksi suositelllaan Nuoc Mam Cham -kastiketta.


Nuoc Mam Cham -kastike



3  bird's eye chiliä
1/2 porkkana

1 valkosipulinkynsi


1,5 dl vettä
2 rkl riisiviinietikka
2,5 rkl kalakastiketta
2 rkl sokeria
1/2 limen mehu

Silppua valkosipuli ja chili pieneksi.

Leikkaa porkkana ohuiksi suikaleiksi.

Sekoita kaikki ainekset.

Kastikkeen kannattaa antaa maustua jääkaapissa yön yli.

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Ruoalla leikittelyä: Molekyylikokkauskurssi

Sain joululahjaksi kokkailukurssin ja pari viikkoa sitten pääsin lunastamaan paketin. Aiheena oli molekyyligastronomian piirissä tutkittujen tekniikoiden käyttö kokkaaamisessa. Kurssin järjestäjänä toimi Helsingin Kulinaarinen Instituutti. Teoriapuolesta vastasi Molekyyligastronomia -blogin kirjoittaja elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia ja käytäntöä koulutti keittiömestri Arto Rastas.

Teoriaosuudessa kävimme läpi lihan ja kananmunan kypsymiseen liittyvää teoriaa ja pääsimme maistelemaan erilaisia kananmunakokeiluja. Tämän jälkeen jakauduimme alku-, pää- ja jälkiruokatiimeihin ja ryhdyimme toteuttamaan päivän ruokalistaa eli lohicevicheä ja porkkanaravioleja, lammasta ja risottoa sekä suklaamoussea vaniljaspagetilla. En mene tässä sen tarkemmin resepteihin, koska ne eivät ole omiani mutta jatkossa tässä blogissa on luvassa muutama kikkailu uusien tekniikoiden avulla. Ehdin jo tilata sopivia apuaineita täältä.

Käytännön opit sisälsivät sous vide -kypsennystä eli tyhjiöpakatun tuotteen kypsentämistä vesihauteessa ja erilaisia hyytelöimistekniikoita. Meillä alkuruokatiimissä työajasta ylivoimaisesti suurin aika meni porkkanaraviolien kanssa askarteluun. Ravioli tarkoittaa tässä yhteydessä nestemäisen alginaattia sisältävän massan hyydyttämistä kalsiumpitoisessa vedessä niin että sisus jää nestemäiseksi. Tarkkaa puuhaa. Saatiin kuitenkin jokaisen lautaselle pari nättiä porkkanamehupalleroa.


Ruoanlaittoon oli varattu n. kaksi tuntia aikaa. Tämän jälkeen siirryttiin ruokapöytään nauttimaan kolmen ruokalajin menyy viineineen ja pari hauskaa yllätystä siinä välissä. Ensimmäisenä yllätyksenä tarjoiltiin pieni lasillinen gazpachoa, jossa tomaatti oli korvattu jollain hyvin erilaisella ja jälkiruokaa ennen saimme nauttia miellyttävän suutapuhdistavan sitruunasorbetin gintonic -vaahdolla. Ruoan lomassa Anu kertoili meille mielenkiintoisia tarinoita ruoan makuun vaikuttavista ympäristötekijöistä ja niistä tehdyistä tutkumuksista. Tieteellistä näyttöä on mm. siitä, että yhdessä jaettu ja syöty ruoka maistuu paremmalta kuin valmiiksi tarjoiltu.  Kaikkinensa oli oikein miellyttävä tapa viettää lauantaipäivää. Kotiin viemisiksi sain reseptikirjan ja mukavan innostuksen lähteä kokeilemaan oppimiani tekniikoita. Sous vide -jutut tosin ovat kotikokille hieman haastavia, koska tasalämmön pitää kiertovesihaude on hinnaltaan melko tyyris, mutta saimme myös vinkkejä kotikonsteihin. Ehkä niistä lisää myöhemmin.


sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Juustosarvesta miestä

Vieraskauha viuhui keittiössä ja tuloksena oli erittäin maukkaita juustosarvia. Koitin löytää netistä historiatietoa näistä leivonnaisista, mutta tuloksetta. Jäljittelin kuitenkin voisarven historiaa ja wikipediasta löytyi mielenkiintoinen pieni knoppi: voisarven kantamuoto ei olekaan ranskalainen croissant, vaan itävaltalainen kipferl. Ehkä pitäisi vain keksiä itse tarina viikinkien ennen taistelua nauttimasta tuhdista eväästä?

Oli miten oli, tässä resepti. Taikinana käytetiin Isyyspakkaus -blogin sipulipiirakan taikinaa. Täyte ja leivontaohjeet taasen perustuvat Myllyn Parhaan reseptiin. Tästä reseptistä tulee 20 pientä, tai 16 sopivan kokoista sarvea. Ja helposti.

Juustosarvet


Taikina
100g voit
5 1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl maitoa
25 g tuorehiivaa
1 tl suolaa

Täyte
200g juustoraastetta, mielellään jotain voimakasta kuten väkevämpää goudaa

Laita huoneenlämpöinen voi ja vehnäjauhot taikinakulhoon ja yhdistä ne nyppimällä eli hieromalla voi jauhojen sekaan sormin.

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi.

Murenna hiiva maidon sekaan, lisää suola ja sekoita, kunnes hiiva ja suola ovat täysin liuenneet.

Kaada maito taikinakulhoon ja alusta taikinaa, kunnes se ei enää tartu kulhon reunoihin.

Peitä taikinakulho liinalla ja anna taikinan nousta pari tuntia.

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja kaaviloi taikinasta kaksi noin 30 cm:ä halkaisijaltaan olevaa ympyräistä taikinapohjaa.

Leikkaa ne taikinapyörallä kumpikin kymmeneen tai kahdeksaan sektoriin, jolloin saat kolmioita. Huom! Jako kahdeksaan on helpompaa ja sarvista tulee paremman kokoisia.

Jaa juustoraaste kolmioille, kierrä ne rullalle ja muotoile sarviksi. 

Anna sarvien kohota liinan alla. 

Ripottele pinnalle juustoraastetta ja halutessasi unikonsiemeniä. 

Paista 225-asteessa n. 15 minuuttia.


perjantai 22. helmikuuta 2013

4H Katkarapupastaa

Helppoa, Hyvää, Halvalla ja Hopusti

Tämän annoksen innoittajana on toiminut turkulaisen ravintola Kertun pastalistan annokset "Opintotukea odotellessa" ja "Kuukauden 4." sekä anoppilassa tarjoiltu maukas katkarapukasari. Pidemmiittä puheitta:

Katkarapupasta

4 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
1 pieni chili

1 pussi katkarapuja
1/2 limen mehu

nyrkillinen parmesaaniraastetta

suolaa
mustapippuria
persiljaa

Hienonna valkosipuli ja chili.

Keitä pasta. Valuta ja kaada kattilaan. Jos olet erityisen hätäinen ja katkaravut ovat edelleen jäässä, voi ne nakata kuuman pastan sekaan sulamaan.

Kuullota nopeasti valkosipuli ja chili öljyssä. Älä anna ruskistua!

Kaada kuuma öljyseos pastan ja katkarapujen sekaan. Lisää limemehu.

Kuumenna ja sekoita, kunnes katkaravut ovat lämmenneet.

Lisää parmesaani ja hienonnettu persilja.

Sekoita kunnes parmesaani on sulanut ja nauti.

P.S. Kerttu käyttää jokiravun pyrstöjä. Niillä pastakastike on vielä herkullisempi.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

1-2-3-4 juureskeitto

Talvipakkasilla keitto lämmittää mukavasti. Kestosuosikkejani ovat pitkään ja hitaasti kiehuneet liha- ja kalakeitot, borssi ja ranskalastyylinen sipulikeitto. Tässä kuitenkin hieman nopeampi ja erinomaisen maukas keitto.

Maku syntyy paahdetuista juureksista ja valkosipulista. Valkosipulin paahtamisessa täytyy olla kuitenkin tarkkana jotta tavoitellun mukavan pähkinäisen maun sijaan ei päädy kitkerään palaneeseen makuun.

Paahtojuureskeitto



1 pieni juuriselleri
2 kokonaista palsternakkaa
3 porkkanaa
4 perunaa

2 rkl öljyä
1 tl suolaa

2 rkl voita
1 rkl hunajaa
7 dl vettä
1 kasvisfondikuppi / -kuutio
1 tl rosmariinia
1 tl timjamia

3 pientä valoksipulinkynttä

150g sulatejuustoa, oma suosikkini tähän ruokaan on musta Koskenlaskija

Kuori ja pilko juurekset. Sekoita kulhossa öljyn ja suolan kanssa.

Paahda uunissa 20 minuuttia 200 asteessa.

Sulata kattilassa voi, lisää sekaan juurekset ja hunaja. Sekoita.

Lisää vesi, fondi ja yrtit. Anna kiehua 10 min.

Paahda halkaistut valkosipulinkynnet pienessä öljytilkassa. Tykkään käyttää tähän uunin grillivastusta. Valkosipulit täytyy ottaa uunista pois heti, kun pinta alkaa kevyesti ruskistua.

Lisää valkosipulit keittoon ja soseuta.

Lisää sekaan sulatejuusto ja lämmitä hellalla koko ajan sekoittaen kunnes juusto on sulanut.

Tarvittaessa lisää vettä tai maitoa jotta saat keittoon haluamasi koostumuksen.