Valkosipulisilakat ja lopunajan joulukalenteri

Kävin tänään työpaikan lähellä olevassa ostoskeskuksessa noutamassa silakat joulupöytää varten. Meno  ostoskeskuksessa oli yllättävän inhimillistä ja porukkaa väljälti. Taisivat jättää hankinnat viime tinkaan tai sitten pelaavat varman päälle ja katsovat ensin tuleeko maailmanloppu 21.12.

Innostuin silakkaostosten lisäksi poimimaan mukaani muutakin pientä, kuten muutaman jouluoluen. Tänä vuonna en valitettavasti saanut aikaiseksi jo kahtena vuonna toteutunutta olutjoulukalenteria joten nappasin varmuuden vuoksi mukaan viisi erilaista olutta muistutukseksi siitä että maailma ei lopu huomenna eikä joulunvietto jouluaattoon. Oluet löytyvät täältä.

Valkosipulisilakat

500g silakkafileitä
1 dl väkiviinaetikkaa (mm... väkiviina...)
2 tl suolaa
5 dl vettä
loraus öljyä

3 dl kermaviiliä
6 valkosipulinkynttä
1 rkl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria
tilliä

Poista silakkafileistä nahat.

Sekoita vesi, etikka, suola ja öljy. Lisää sekaan silakat.

Kypsytä jääkaapissa yön yli.

Kaada etikkaliemi pois ja valuta silakat.

Silppua valkosipuli ja tilli, sekoita kermaviilin ja mausteiden kanssa.

Lisää silakat.

Parhaimmillaan seuraavana päivänä.

Lampaanlapaa hitaasti ja hartaasti

Pääsiäinen tarjoaa keskelle kevätkiireitä pienen rauhoittumisen hetken ja oivan tilaisuuden hitaalle ruoanlaitoille. Perinteisintä pääsiäisruokaa lienee lampaanpaisti tai -viulu, mutta tänä vuonna teki mieli valmistaa hieman pidempää työstämistä vaativia palasia. Seuraava resepti on mukaelma Helsingin Sanomissa 1.3.2012 julkaistusta  karitsanpotkan valmistusohjeesta. Olin ajatellut valmistaa potkaa, mutta kotimaista ei ollut saatavilla. Nopeana taktisena ratkaisuna päädyin karitsanlapaan, jossa on suunnilleen samassa suhteessa luuta, lihaa, rasvaa ja jänteitä kuin potkassa.

Olin ajatellut valmistaa kahden hengen annoksen, mutta homma karkasi hieman lapasesta. Onneksi sain kutsuttua siskoni avuksi. Muuten olisimme syöneet tätä koko seuraavan viikon.

HItaasti ja hartaasti haudutettua karitsanlapaa (ohje n. 1,5 kg:lle lapaa)

juomasuositus: Frankland River, Plan B Shiraz Tempranillo

Marinadi

2 rkl tuoretta timjamia

2 rkl tuoretta rosmariinia

2 rkl tuoretta minttua

2 limettiä

6 valkosipulinkynttä

1 dl valkoviiniä

1 dl vahvaa kahvia

4 rkl fariinisokeria

2 rkl sormisuolaa

Sulata / ota lihat hyvissä ajoin huoneenlämpöön ennen marinoimista.

Silppua yrtit, raasta limetinkuoret ja purista niistä mehu marinoimisastiaan.

Lisää pilkottu valkosipuli, viini, kahvi ja sokeri.

Hiero suola lihapaloihin ja lisää ne marinadiin.

Marinoi yön yli jääkaapissa.

Hauduttaminen ja uunijuurekset

3 porkkanaa

3 pientä palsternakkaa

3 pietä sipulia

iso pala juuriselleriä

iso pala lanttua

3 tomaattia

1 l kuivaa omenasiideriä (voisi olla myös tummaa olutta, esim. porteria)

50g voita

öljyä

Ruskista lihapalat kevyesti öljyssä.

Pilko juurekset ja tomaatit parin sentin kuutioiksi.

Lado vuokaan juurekset ja tomaatit, kuutoiksi leikattu voi ja lihapalat.

Kaada sekaan marinadi ja siideri.

Hauduta uunissa kannellisessa vuoassa 4-5 tuntia 120 asteessa.

Kannattaa sekoitella pari kertaa paistamisen aikana ja varmistaa, että lihapalat ovat mahdollisimman hyvin liemen peittämiä.

Gremolata

1 iso ruukku persiljaa

1 sitruunan kuori

1 rkl sitruunamehua

2 valkosipulinkynttä

Silppua persilja, raasta sitruunankuori ja pilko valkosipuli.

Sekoita sitruunamehun kanssa.

Lisää tarjoiluvaiheessa lampaan päälle.

Keskitalven juhlapyhiä ja periaatekinkku

Vietämme jouluaattoa vanhempieni luona ja joulupäivänä menemme perhetuttujen luo nauttimaan pitkän kaavan jouluaterian. Uutenavuonna suuntaamme anoppilaan, jossa perinteenä on paistaa uusi kinkku uuden vuoden kunniaksi. Silti tuli vaimon kanssa puheeksi että kinkkua pitäisi olla kotonakin. Päädyimme puolentoistakilon "kinkkuun" eli sisäpaistia ja pieni kamaranpala verkkopussissa. Paistolämpötila 125 astetta ja tavoitelämpötila 75 astetta. Paistoaika n. tunti per kilo.

Sinappihuntu

juomasuositus kinkulle: Señorío de los Llanos Gran Reserva

Poista kinkusta paistamisen jälkeen kamara. Mikäli kyseessä on oikea kinkku eli kankku, jätetään osa silavasta mausteeksi.

Hiero kinkun pintaan annospussillinen misokeittoa.

Voitele kinkku makealla sinapilla.

Ripottele pintaan n. 1 rkl sokeria.

Kuorruta kevyesti korppujauhoilla.

Paahda 250 asteessa n. 10 min.

Ja lopuksi rauhallista aikaa toivottaen, Heli Laaksosen sanoin:

Joulupatja o mu omakeksimä perinne,
mink mää tahtoissin lanseerata niil ihmisil,
ketkä tahto viättä lepojoulu.

Joulupatja tehrä nii,
ett jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia
peittoines tyynyneis päivines.

Ympärs asetella ruakka
(mikä ei o itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkera jouluihmise laittama),
namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.

Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak,
käännetä välil kirja sivui taik kylkke
ja ojennella kätt kohren konvehtei.
Viarai ei saa tul käymä, eik itte kuulu käyrä missä.

Ei ol väli onk yksinäine,
pariline taik perheline - joulupatja o joustava ratkaisu.

Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisseja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo,et sitä riittä pitkäl kevässe.

Cross-kitchen: Gehackte leber hirvenmaksasta

Kävimme viime viikonloppuna anoppilassa ja nappasin sieltä mukaani aiemmin syksyllä talteen otetut hirvenvasan maksat. Pähkäilin hetken aikaa maksan oikeaa käsittelytapaa ja päädyin googlettelemaan. Ruokatietoyhistys ry:n (ent. Finfood) mainio opetussivu kuitenkin hälvensi huoleni. Ilmeisestikin hirven maksaa käsitellään ihan samalla tavalla kuin kasvatettujen eläinten.

Maksapala oli aika iso ja halusin pelkän paistamisen sijaan tehdä siitä jotain hiukan jännempää. Päädyin juutalaiseen perinneruokaan, maksapasteijaan eli gehackte leberiin (suom. hakattu maksa). Hirvi ei valitettavasti kuulu perinteiseen juutalaiseen ruokapöytään, mutta maksapasteija on sen verran hyvää että cross-kitchenin houktus vei voiton.

Gehackte leber

Perinteisesti tässä ruoassa käytetään rasvana kanan- tai hanhenrasvaa. Näitä ei valitettavasti tällä erää ollut saatavilla, joten turvauduin kasvisöljyyn. Kanaviillokin yhteydessä tullee mahdollisuus kerätä talteen kananrasvaa, joten perinteitä kunnioittava leber tulee toteutumaan ensi vuoden puolella.

800g (vasan)maksaa
5 kananmunaa
2 sipulia
5 rkl rypsiöljyä tai linnunrasvaa

suolaa
valkopippuria

Keitä kananmunat koviksi ja kuori niistä 4.

Viipaloi maksa ja paista se kypsäksi rasvatulla pannulla.

Ruskista sipuli miedolla lämmöllä paistinpannussa.

Jauha kaikki ainekset lihamyllyssä ja lisää n. 5 rkl rasvaa.

Sekoita tasaiseksi massaksi.

Mausta suolalla ja valkopippurilla.

Koristele valmis maksapasteija viimeisellä kananmunalla. Hienonna erikseen valkuainen ja keltuainen haarukalla ja ripottele pasteijan pinnalle.

--

P.S. Olutkalenterille löytyi mielenkiintoinen kilpailija: Pallolaajennus -blogin Joulukolanteri. Muutenkin vaikuttaa asiallisen oloiselta blogilta.

Mjöd

Vappu lähestyy ja jos nyt pistää toimeksi, ehtii saada vapunpäivän piknikille simoja mukaan. Hunajasima lienee yksi maailman vanhimpia alkoholijuomia, ja perinteitä kunnioittaaksemme olemme valmistaneet myös modernin vappusiman hunajaan. Jossain vaiheessa olisi myös mielenkiintoista keitellä hieman väkevämpi viikinkityylinen sima, mutta se jääköön toiseen kertaan.

Hunajasima


5l vettä
250g hunajaa
250g fariinisokeria
2 sitruunaa
tuoretta hiivaa




Pese sitruunat ja kuori niistä ohuelti talteen kuoren keltainen osa. Poista valkoinen välikuori ja viipaloi sitruunat.

Heitä kuoret ja sitruunaviipaleet ämpäriin.

Kuumenna n. 1,5l vettä, liota siihen hunaja ja fariinisokeri.

Kaada kuuma vesi ämpäriin sitruunoiden seuraksi.

Lisää loput vedestä kylmänä.

Odota että seos on kädenlämpöistä ja murenna sekaan n. herneenkokoinen pala hiivaa.

Anna käydä n. 1vrk huoneenlämössä.

Pullota sima ja anna asettua jääkaapissa 1-2vrk. Jotkut lisäävät tässä kohtaa rusinoita, minä en.

Jälkiviisaus


Simoista voi nauttia myös pitkin kesää, joten ei kannata huolehtia turhaan mikäli ei ehdi niitä panemaan vapuksi.

Pääsiäisspesiaali: Lammasta ja muuta pashaa

Lampaanlihan myynnissä on Suomessa hesarin mukaan kaksi selkeää piikkiä. Perinteisesti pääsiäinen, ja uutena tulokkaana joulu. Omalta kohdaltani lisään tähän vielä juhannuksen, joka on jo useampana vuonna ollut rosvopaistin aikaa. Lupaan palata tähän teemaan lähempänä kesää. Lampaanlihan myyntitilastoista jää sellainen tunne, että lampaanlihalla on hieman eksoottisen ruoan asema. Mielestäni ihan turhaan. Lammasta on helppo ja hauska valmistaa, lisäksi se on herkullista.

Kotimaisen lampaanlihan saatavuuden kanssa voi olla ongelmia, suurin osa kaupan pakastealtaissa myytävästä lihasta kärrätään tarkalleen toiselta puolelta maapalloa Uudesta-Seelannista. Hesari tarjosi kuitenkin taannoin tietoa suoraan tilalta myytävästä kotimaisesta lampaanlihasta. Minun ja monien suosima Hakaniemen kauppahallin Reinin Liha ei myöskään tuottanut pettymystä ahvenanmaalaisen karitsan tarjonnassa saatikka ystävällisessä ja asiantuntevassa palvelussa. (Tämä ei ole maksettu mainos, tykkään vain suositella hyviä asioita muille.)

Lampaanpaisti

Valmistin appivanhempien luona vieraillessa karitsanviulun. Paistamisen helpottamiseksi pyysin lihakauppiasta pilkkomaan viulun kahteen osaan, jotka paistoin erillisissä paistopusseissa. Toisen kypsäksi ja toisen tarkoituksella ylikypsäksi. Nämä ohjeet ovat n. 1,25kg paistille.

Marinadi

Laulu lähtee hiljaisuudesta ja hyvä paisti maustamisesta. Lampaan voi maustaa punaviinimarinadilla, mutta päädyin hieman uteliaisuuttanikin kokeilemaan kahvipohjaista marinadia.

½dl öljyä
1dl punaviiniä
4dl kahvia
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
mustapippuria
timjamia

Sipuli ja valkosipuli pilkotaan reiluiksi paloiksi.

Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään.

Paisti ja marinadi laitetaan muovipussiin yön yli.



Paistin paistaminen


Aluksi marinadi kuivataan paistin pinnasta talouspaperilla.

Paisti ruskistetaan paistinpannulla nopeasti joka puolelta, mieluiten voissa.

Paistin pintaan hierotaan kauttaaltaan hienoa suolaa ja hieman timjamia.

Lisäksi paistiin voi pistellä veitsellä reikiä ja työnnellä niihin valkosipulinkynsiä.

Paistetaan 125 asteessa kunnes sisälämpötila on hieman alle 60 astetta (medium) tai reipas 87 (ylikypsä).


Kahvikastike

Päätin jatkaa lisukkeissa kahvilinjalla. Kastikkeen valmistusohjeet löytyvät aiemmasta kirjoituksestani.

1 valkosipulinkynsi
3 salottisipulia
2 rkl hunajaa

2 dl kahvi
1 dl punaviiniä

2 prk kastikepohjaa

n.1 rkl voita



Minttupesto


"If it's worth doing, it's worth overdoing." -Ayn Rand (myös Grant Imahara, Mythbusters)

30g (2 rasiaa) tuoretta minttua
25g parmesaania
½ puska sitruunamelissaa
1 valkosipulinkynsi
½ dl pinjansiemeniä
1 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
suolaa
pippuria

Valmistetaan kuten muukin pesto.


Sokerina pohjalla: Pashaaks' tässä?


Pääsiäispöydän kruunasi kälyni (vaimon veljen vaimo) valmistama pasha. Tämä on kuulemma kevytpashaa.

50g voita
½ dl sokeria

2 dl kermaa

500g rahkaa
½ dl pilkottuja rusinoita
1 rasia kirsikoita
8 palaa valkosuklaata raastettuna
3 tl vaniljasokeria
4 rkl sitruunamehua

Vaahdota kerma.

Vaahdota voi ja sokeri.

Sekoita ainekset keskenään.

Kaada suodatinpaperilla vuorattuun siivilään tai kahvisuodattimeen.

Anna valua yön yli jääkaapissa.

Maltainen joulukalenteri - jälkilöylyt

Viime joulukuussa toteutin pitkäaikaisen suunnitelman maltaisesta joulukalenterista. Kyse oli siis siitä, että jokaiselle päivälle oli varattuna omanlaisensa olut. Ei mitenkään omaperäinen idea, samaa ovat kokeilleet muutkin.

Koko kalenteri hoitui kerralla kasaan lähimarketin valikoimista. Pyrin suosimaan melko paljon pienpanimoita, mutta muutoin en noudattanut mitään erityistä systematiikkaa oluiden valinnassa vaan luotin aika puhtaasti fiilikseen. Nappasin mukaan myös alkoholitonta ja I-olutta. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon kassatyöntekijän reaktio hihnan täyttäviin yksittäisiin olutpulloihin: "Et sitten osannut päättää mitä otat?"

Pisteytin oluet makuni mukaan asteikolla 1-5. Ja jotta maistelulle saataisiin hieman struktuuria, sovelsin Olutliiton maisteluopasta, OlutHemmoa. Sivustolta löytyy myös OlutMimmi -opas.

Tässä yhtedessä listaan kärki- ja pohjakolmikot, kaikkien oluiden arviot löydät täältä.

Kolmen Kärki

1. O'Kells Aile Smoked Celtic Porter (O'Kells Brewery, Isle of Mann)
- Tummmanruskea olut, hento vaahto.
- Tuoksussa runsaasti mallasta ja savusaunaa.
- Maku on kuiva, maltainen ja paahteinen. Savun makua on juuri sopivasti. Pitkä ja paahteinen jälkimaku.

2. Kelpie Seaweed Ale (Williams Bros Brewing Co., Skotlanti)
- Tumma, hieman punertava väri. Samettinen vaahto.
- Tuoksussa suklaata, kahvia ja mallasta.
- Maku on terävähkö, paahteinen ja hieman kahvimainen. Melko pitkä jälkimäku.

3. Huvila Pale Ale (Malmgårdin panimo)
- Punertava väri. Runsas, pehmeä ja silkkimäinen vaahto.
- Tuoksussa hieman hiivaisuutta. Kirpeä ja humalaisen hedelmäinen.
- Maku on hedelmäinen, kuiva, raikas ja reippaasti humaloitu. Miellyttävän pitkä jälkimaku.

Pohjakolmikko

22. Olvi I olut (Olvi)
- Hyvin vaalea, ei juurikaan vaahtoa.
- Tuoksu on metallinen, häivähdys mallasta.
- Maku on mitäänsanomaton, kuin vissyä joisi.

23. Käki Katajaolut (Lammin Sahti)
- Punertavan värinen, ei vaahtoa.
- Pihkaisen ja makean tuoksuinen.
- Melko mauton, väljähtänyt. Ei jälkimakua.

24. Mongozo Banana (Huyghe, Belgia)
- Kirkkaan keltaista. Vaahto vähäistä ja melko karkeaa.
- Tuoksuu banaanilta.
- Maku on äitelä ja muistuttaa halpoja banaanikarkkeja. Jälkimaku on aivan liian pitkä.
Huom! ainoa olut, jota jouduin kaatamaan pois. Ei tätä vaan voinut juoda...