Laiskan miehen muffini: Banaanileipä

Kävimme hiljattain perhevalmennusryhmän vauvatapaamisessa. Ajankohta oli sovittu neuvolan puolesta ja paikkana oli kaupungin leikkipuiston sisätila, mutta tilaisuus oli täysin omatoiminen. Mukavan rentoa tarinoiden ja vinkkien vaihtoa muiden ensikertalaisten vanhempien kanssa. Tarjolla oli myös todella hyviä banaanimuffineita (muffinseja?) ja siitä innostuneena päätin kokeilla leipomista. En kuitenkaan jaksanut ryhtyä väkertämään yksittäisiä pieniä leivonnaisia joten satsasin amerikkalaiseen klassikkoon eli banaanileipään. Osoittautui todella helpoksi reseptiksi.

Lyhyen googlettelun perusteella varsinainen banaanileivän resepti lienee peruja Yhdysvaltain suuren laman ajalta 1930-luvulta. Reseptiä on käytetty keinona hyödyntää ylikypsäksi menneet banaanit. Jatkohaun perusteella löytyi kuitenkin viite maininnasta keittokirjassa vuodelta 1849. Tämän lähteen mukaan alkumuoto olisi peräisin Länsi-Intian saaristosta, jossa soseutetuista banaaneista kuivattiin eväskakkuja joko auringonpaahteessa tai nuotiolla.

Banaanileipä

3 kypsää banaania
75g voita

1 muna
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta
3,5 dl vehnäjauhoja
1/2 dl hasselpähkinärouhetta

Soseuta banaanit kulhossa haarukalla.

Lisää sekaan pehmeä voi ja sekoita.

Lisää seokseen kananmuna, sokeri ja vaniljasokeri.

Ripottele sekaan leivinjauhe.

Lisää jauhot ja pähkinät, sekoita kunnolla.

Kaada taikina voideltuun leipävuokaan.

Paista 1 tunti 175 asteessa.

Kyytipojaksi suosittelen kylmää maitoa.

Juustosarvesta miestä

Vieraskauha viuhui keittiössä ja tuloksena oli erittäin maukkaita juustosarvia. Koitin löytää netistä historiatietoa näistä leivonnaisista, mutta tuloksetta. Jäljittelin kuitenkin voisarven historiaa ja wikipediasta löytyi mielenkiintoinen pieni knoppi: voisarven kantamuoto ei olekaan ranskalainen croissant, vaan itävaltalainen kipferl. Ehkä pitäisi vain keksiä itse tarina viikinkien ennen taistelua nauttimasta tuhdista eväästä?

Oli miten oli, tässä resepti. Taikinana käytetiin Isyyspakkaus -blogin sipulipiirakan taikinaa. Täyte ja leivontaohjeet taasen perustuvat Myllyn Parhaan reseptiin. Tästä reseptistä tulee 20 pientä, tai 16 sopivan kokoista sarvea. Ja helposti.

Juustosarvet

Taikina
100g voit
5 1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl maitoa
25 g tuorehiivaa
1 tl suolaa

Täyte

200g juustoraastetta, mielellään jotain voimakasta kuten väkevämpää goudaa

Laita huoneenlämpöinen voi ja vehnäjauhot taikinakulhoon ja yhdistä ne nyppimällä eli hieromalla voi jauhojen sekaan sormin.

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi.

Murenna hiiva maidon sekaan, lisää suola ja sekoita, kunnes hiiva ja suola ovat täysin liuenneet.

Kaada maito taikinakulhoon ja alusta taikinaa, kunnes se ei enää tartu kulhon reunoihin.

Peitä taikinakulho liinalla ja anna taikinan nousta pari tuntia.

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja kaaviloi taikinasta kaksi noin 30 cm:ä halkaisijaltaan olevaa ympyräistä taikinapohjaa.

Leikkaa ne taikinapyörallä kumpikin kymmeneen tai kahdeksaan sektoriin, jolloin saat kolmioita. Huom! Jako kahdeksaan on helpompaa ja sarvista tulee paremman kokoisia.

Jaa juustoraaste kolmioille, kierrä ne rullalle ja muotoile sarviksi. 

Anna sarvien kohota liinan alla. 

Ripottele pinnalle juustoraastetta ja halutessasi unikonsiemeniä. 

Paista 225-asteessa n. 15 minuuttia.

Juuri sopivasti ruisleipää

Ehkä aika perisuomalainen klisee, mutta tykkään tosi paljon ruisleivästä. Siinä kun on makua. Sain äidiltäni ennen joulua taikinajuurta ja ohjeet ruisleivälle. Viikonlopun aikana vaimo laati näiden avulla aivan älyttömän hyvät leivät.

Taikinajuuret kulkevat suvuissa ja ystävien välillä, joten kannattaa kysellä jos jostain saisi valmiin juuren. Muutoin sen voinee myös valmistaa itse, esimerkiksi tämän ohjeen avulla. Allaolevasta reseptistä saa kaksi leipää, tuolla taikinajuuren määrällä voi myös tehdä tuplasatsin.

Ruisleipä (2 kpl)

1. päivä

2,5 dl taikinajuurta
7,5 dl kylmää vettä
4 dl ruisjauhoja
1,5 dl pellavansiemeniä
1,5 dl auringonkukansiemeniä
1,5 rkl suolaa
6 dl vehnäjauhoja

Sekoita ainekset.

Anna nousta liinalla peitettynä huoneenlämmössä 12-24 tuntia

2. päivä

2,5 dl haaleaa vettä
8 dl ruisjauhoja

Sekoita taikinaan vesi ja jauhot.

Alusta / vaivaa taikina.

Asettele taikina kahteen leipävuokaan.

Muista ottaa talteen 2,5 dl taikinaa juureksi seuraavaan kertaan!

Anna nousta kostean liinan alla 2-6 tuntia.

Paista 175 asteessa 1 tunti 45 minuuttia.

Kumoa leivät vuoasta nurinpäin uuniritilälle ja paista vielä puoli tuntia.

Jäähdytä liinalla peitettynä.

Vieraskauha: Sienipiirakka

Vietin hieman hiljaiseloa blogin suhteen, ei oikein tuntunut löytyvän hyviä ideoita ja innostusta kirjoittamiseen. Ainakaan samalla kertaa. Tauko kannatti mielestäni, koska keksin pari mielenkiintoista juttuideaa ja aion palata niihin pikimmiten. Ensimmäinen liittyy kouluruokailussa heränneiden aversioiden kumoamiseen ja aion aloittaa kenties haastavimmasta päästä eli tillilihasta. Otan myös mielelläni vastaan teidän ehdotuksianne kouluruokaklassikoista, jotka voisi kotikeittiössä valmistaa maukkaiksi ja mukaviksi aterioiksi.

Mutta ennen kuin ryhdyn tähän tehtävään, tarjoilen teille vaimoni reseptien joukosta herkullisen sienipiiraan.

Sieni-pekoni-artisokkapiiras

taikina (soveltaen Otava Kotiruoka v. 2001)

100g voita

1dl spelttijauhoja

1 dl vehnäjauhoja

1/4 tl suolaa

3 rkl vettä

1/2 dl juustoraastetta

Sekoita huoneenlämpöinen voi ja jauhot murumaiseksi seokseksi.

Lisää vesi ja juustoraaste.

Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.

Painele taikina tasaisesti matalaan uunvuokaan.

Paista 225 asteessa 5-10 min.

täyte

1 pkt pekonia

1 prk artisokansydämiä öljyssä

1 pieni sipuli
1 1/2 dl kuivattuja mustia torvisieniä, kanttarelleja tai suppilovaheroita (tai 3 dl tuoreita)

1 prk kermaviiliä

Paloittele ja ruskista pekoni.

Kuullota pilkottu sipuli ja sienet voissa.

Levitä täytteet piirakkapohjan päälle.

Paista 200 asteessa n. 15 min niin että täytteet saavat kauniin värin pintaan.