Lähes kasvisruokaa: Täytetyt kesäkurpitsat

Kesä meni jo ja perheenlisäys on pitänyt ainakin ajatukset kiireisinä. Ruokaa on kuitenkin koko ajan laitettu ja joitain muistiinpanojakin löytyy. Blogi sai myös yllättävää julkisuutta Psykologiliiton lehden harrastuspalstalla. Ihan oikea kuvaaja kävi kotona ottamassa kuvia kokkailusta ja perinteisen kauhan kanssa poseerauskuvan.

Viljelysäkeillämme oli edellisvuoden tapaan kesäkurpitsaa, joskin sato jäi hieman laimeaksi koska iso osa kurpitsoista mätäni alkuvaiheessa paikoilleen. Syynä voi ilmeisesti olla liian vähäiseksi jäänyt pölytys. Taisinpa kerran heilua kesäkurpitsapuskan luona pullasudin kanssa pölytystä edistämässä. Että onpahan sitäkin tullut kokeiltua.

Iso osa kesäkurpitsoista päätyi grilliin, yhden ison yksilön soseutin ja pakastin pikkumiehen ensimmäisiä syömiskokeiluja varten. Tässä taaen lihattoman lokakuun hengessä laadittu resepti.

kuva: http://www.freedigitalphotos.net/ - SOMMAI

Täytetyt kesäkurpitsat

3 kesäkurpitsaa

täyte
2 rkl öljyä
1  valkosipulinkynsi
1 pieni sipuli
(4 sardellifilettä, sellaisia öljyyn säilöttyjä)
500g tomaattimurskaa
1/2 dl kuivattuja sieniä
1 dl vettä
1 1/2 dl soijarouhetta
1 rkl sokeri
1 kasvisliemikuutio
suolaa
mustapippuria

lisäksi
1/2 aurajuusto
juustoraastetta

Halkaise kesäkurpitsat pituussuunnassa. Kaavi siemenet pois lusikalla.

Kurpitsapuolikkaiden kuperalta puolelta kannattaa leikata pieni suikale pois, jotta pysyvät hyvin paikoillaan uunipellillä.

Pilko valkosipuli ja sipuli, kuullota kevyesti öljyssä.

Lisää joukkoon pilkottu sardelli, sekoita kunnes on hienontunut täysin.

Lisää muut aineet ja alussa pois kaapimasi siemenet.

Keittele 10 min ja mausta.

Laita kesäkurpitsojen pohjalle muutama nokare aurajuustoa.

Lusikoi päälle täytettä ja ripottele päällimmäiseksi juustoraastetta.

Paista uunissa 200 asteessa 15-20 min.

Niskaote kouluruokatraumoista osa 2: Kesäkeitto

Aiemmassa kirjoituksessa tillilihasta uhosin haastavani seuraavaksi kouluruokaklassikoista kanaviillokin. No, en ole saanut aikaiseksi. Lähinnä siksi että kaikki reseptit ovat aika isoille määrille enkä jaksaisi tehdä varstoon monen päivän ruokaa, josta en oikeasti pidä. Onneksi mieleen muistui myös toinen vakioinhokki eli kesäkeitto. Muistikuvissani koulukeittiö kesäkeitto oli haaleaa ja vetistä maitolitkua jossa lillui ylikypsiä veltoksi keitettyjä pakastevihanneksia.

Kävimme viime viikolla vaimon kanssa lounastamassa Teurastamon Kellohallilla ja tarjolla oli erittäin maukas kalaliemeen tehty kesäkeitto, jota käytin inspiraation lähteenä tähän reseptiin.

Kesäkeitto

10 keitettyä (uutta) perunaa

2 rkl voita

2 l perkaamattomia herneitä
1 kukkakaali
3 pientä porkkanaa


2 l vettä
3 liemikuutiota

250g Koskenlaskija -juustoa

kourallinen kanttarelleja
1 kevätsipuli
nippu mangoldia



Halkaise perunat ja paahda uunissa 200 asteessa n. 15 minuuttia eli kunnes ovat mukavasti ruskistuneet.

Perkaa herneet, pilko porkkanat, kukkakaali ja kevätsipulin sipuliosio.

Kuullota voissa.

Lisää vesi ja liemikuutiot. Keitä n. 10 minuuttia kunnes vihannekset ovat sopivasti kypsiä.

Lisää Koskenlaskija pieninä paloina. Sekoita kunnes juusto on sulanut.

Lisää viimeiseksi kanttarellit, pilkotut kevätsipulin varret ja mangoldinlehdet (jotta säilyttävät nätin vihreän värin).

Laita lautaselle paahdettuja perunoita ja kauho päälle keittoa.

Kesäruokaa omasta puutarhasta: Mangoldikääryleet

Blogi on taas ollut hetken tauolla. Jäin juhannuksesta lomalle, mutta kyseessä ei ole ihan tavallinen kesäloma. Perheeseemme syntyi 23.6. aamulla terve poika. Sekä tätä edeltäneet että seuranneet pari viikkoa ovat siis menneet täysin muissa ajatuksissa vaikka työnjako kotona meneekin niin että vaimo ruokkii pojan ja minä taasen meidät aikuiset.

Pidimme toukokuussa ensimmäiset taloyhtiön talkoot moneen vuoteen ja yhtenä osana talkoohommia rakensimme pienen yrttipenkin pihan nurkkaan. Nyt siellä kasvaa rehevänä salviaa, minttua, rakuunaa, tilliä ja lipstikkaa. Kesän grillihetkiin suosittelenkin lämpimästi kylmää lipstikka-kurkkukeittoa. Omassa reseptissäni keittoon kuuluu vielä pieni tuunaus eli 1-2 valkosipulinkynttä pieneksi silputtuna.

Jatkamme myös edellisvuotiseen tapaan säkkiviljelyä Teurastamon pihalla. Tänä  vuonna lähdimme kokeilemaan kaupunkiviljelijöiden suosiossa olevaa lehtimangoldia ja poimin ensikokeilua varten Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä ohjeen itämaisittain maustetuille mangoldikääryleille.

Mangoldikääryleet

reilu nippu mangoldinlehtiä


4 dl vettä


2 rkl merisuolaa

marinadi

2 rkl sokeria


2 rkl soijaa


2 rkl (paahdettua) seesamiöljyä


2 rkl kalakastiketta


2 valkosipulinkynttä


pieni pala inkivääriä


puolikas punainen chili


purkillinen säilöttyjä härkäpapuja

tuoretta korianteria

tuoretta minttua

tuoretta basilikaa

kevätsipulin varsi




Irrota mangoldinlehdet kannasta ja huuhtele hyvin. (Varret / kannat voi valmistaa pannulla parsan tapaan).

Kiehauta vesi ja suola. Jäähdytä. 

Lado mangoldinlehdet kerroksittain kulhoon ja kaada suolaliemi päälle. 

Peitä mangoldinlehdet kelmulla ja pane paino päälle. Anna maustua kylmässä vuorokauden verran. 

Kaada suolaliemi pois ja huuhtele mangoldinlehdet.

Sekoita sokeri, soija ja kalakastike keskenään. 

Kun sokeri on liuennut, lisää seesamiöljy.

Hienonna valkosipuli, inkivääri sekä chili ja lisää liemeen. 

Pane mangoldinlehdet marinadiin ja kääntele hyvin, jotta maku tarttuu. 

Anna maustua kylmässä painon alla muutamia tunteja.


Leikkaa pienimmät lehdet suikaleiksi ja jätä isot lehdet kääreiksi. 

Valuta ja huuhtele pavut, pyöräytä nopeasti marinadissa.

Kääri yhtä lehteä kohden muutama papu, peukolonpään kokoinen pala minttua, pari töyhtöä korianteria ja pari basilikanlehteä.

Koristele silputulla kevätsipulin varrella.

1-2-3-4 juureskeitto

Talvipakkasilla keitto lämmittää mukavasti. Kestosuosikkejani ovat pitkään ja hitaasti kiehuneet liha- ja kalakeitot, borssi ja ranskalastyylinen sipulikeitto. Tässä kuitenkin hieman nopeampi ja erinomaisen maukas keitto.

Maku syntyy paahdetuista juureksista ja valkosipulista. Valkosipulin paahtamisessa täytyy olla kuitenkin tarkkana jotta tavoitellun mukavan pähkinäisen maun sijaan ei päädy kitkerään palaneeseen makuun.

Paahtojuureskeitto

1 pieni juuriselleri
2 kokonaista palsternakkaa
3 porkkanaa
4 perunaa

2 rkl öljyä
1 tl suolaa

2 rkl voita
1 rkl hunajaa
7 dl vettä
1 kasvisfondikuppi / -kuutio
1 tl rosmariinia
1 tl timjamia

3 pientä valoksipulinkynttä

150g sulatejuustoa, oma suosikkini tähän ruokaan on musta Koskenlaskija

Kuori ja pilko juurekset. Sekoita kulhossa öljyn ja suolan kanssa.

Paahda uunissa 20 minuuttia 200 asteessa.

Sulata kattilassa voi, lisää sekaan juurekset ja hunaja. Sekoita.

Lisää vesi, fondi ja yrtit. Anna kiehua 10 min.

Paahda halkaistut valkosipulinkynnet pienessä öljytilkassa. Tykkään käyttää tähän uunin grillivastusta. Valkosipulit täytyy ottaa uunista pois heti, kun pinta alkaa kevyesti ruskistua.

Lisää valkosipulit keittoon ja soseuta.

Lisää sekaan sulatejuusto ja lämmitä hellalla koko ajan sekoittaen kunnes juusto on sulanut.

Tarvittaessa lisää vettä tai maitoa jotta saat keittoon haluamasi koostumuksen.

Hum(m)ustelua

Ravintolapäivä oli ja meni. Kiitokset vielä hyvästä Sydän & Veri -kollektiiville. Kruunuhakalaiselle sisäpihalle katetut pöydät toivat mieleen italialaista kylätunnelmaa ja kelitkin suosivat. Alkuruokana nauttimamme sipulikeitto ja kananmaksaterriini olivat oikein maukkaita. Pääruokana haukipullat eivät ihan yltäneet odotuksiin, olen tottunut siihen että ne paistetaan voissa valurautapannulla eikä uunissa. Vaimon tilaamat kurpitsaraviolit olivat taivaallisia. Kärsin siis hetken aikaa annoskateudesta. Jälkiruokana syömämme verigreippihyytelö oli paitsi teemallisesti nokkelaa, myös maistuvaa, raikasta ja loistava päätös aterialle.

Arjessa on kuitenkin syötävä kevyemmin ja yksinkertaisemmin.

Hummus

Viikon puujalkavitsi, perustuu tositapahtumiin:

Ravintolan ovella oli kyltti, jossa luki: "Tervetuloa nauttimaan juhlahumusta!" Illan loppua kohden pöydistä alkoi kuulua epämääräistä jupinaa: "Koska se hummus tarjoillaan?"

1 tlk (380 g) kikherneitä

1 rkl tahinia eli seesaminsiementahnaa

n. 3 rkl vettä
1 rkl sitruunanmehua
n. 1 rkl oliiviöljyä

1/4 tl suolaa
1/4 tl juustokuminaa

1 valkosipulinkynsi

paprikajauhetta
hienonnettua persiljaa
oliiviöljyä

Valuta neste kikherneistä.

Silppua kikherneet, tahini ja nesteet tehosekoittimessa tasaiseksi tahnaksi. Mitä hienojakoisempaa, sen parempaa.

Mausta suolalla ja juustokuminalla.

Sekoita lopuksi tahnaan hienoksi silputtu valkosipuli.

Anna hummuksen maun tasoittua jääkaapissa vähintään tunnin verran ennen tarjoilua.

Koristele ennen tarjoilua paprika- tai chilijauheella, oliiviöljyllä ja persiljalla.

Tarjoile esim. leivän tai salaatin lisukkeena.

Helteeseen: Nopea gazpacho

Hellepäivän iltana tuhti grilliruokaa maistuu hyvältä ja usein grillipöydän äärestä noustessa minulla on ollut sellainen olo että pärjäisin seuraavaan iltaan asti syömättä. Keskelle kuumaa kesäpäivää kaipaan kuitenkin usein jotain kevyttä ja virkistävää ruokaa. Salaatit toimivat tähän tarkoitukseen hyvin ja mielestäni gazpacho on ikään kuin salaatti, johon on lisätty nestettä. En muista tarkalleen mistä tämä resepti on tarttunut mukaani, mutta tämän jaksaa valmistaa hieman kuumempanakin päivänä.

Nopea gazpacho

1 kevätsipuli varsineen
1 rkl balsamiviinietikkaa
1/2 dl oliiviöljyä

3 tomaattia

1 kurkku
1 paprika

1 l tomaattimehua

suolaa
mustapippuria
1 rkl tuoretta hienonnettua timjamia

Sekoita hienonnetut sipulit, balsamiviinietikka ja oliiviöljy.

Pilko muut vihannekset.

Lisää kylmä tomaattimehu.

Mausta suolalla, mustapippurilla ja timjamilla.

Jäähdytä ennen tarjoilua, tarvittaessa voit lisätä keittokulhoon muutaman jääpalan.

Syö krutonkien kera.

krutongit


1 rkl tuoretta hienonnettua rosmariinia
2 rkl oliiviöljyä
3 paahtoleipäviipaletta

suolaa

Sekoita oliiviöljy ja yrtit.

Pilko leipä kuutioiksi ja sekoita öljyseokseen.

Paahda uunissa 225 asteessa n. 10 minuuttia.

Valmistujaispöydän antimia

Siskoni sai koulun päätökseen ja juhlia päätettiin viettää meidän kotonamme, koska siskon asunnossa oli neliöitä hieman vähemmän kuin kutsuttuja ihmisiä. Pöydän antimien suhteen hänellä oli kaksi toivetta: ruisnappeja graavilohitartarilla ja syntisen hyvä suklaakakku.

Lohitartar

Muistatteko vielä yläasteen TET-viikot? Työelämään tutustumista viikon tai kahden ajan ilman palkkaa. Ovelana poikana vietin molemmat yläasteemme TET-viikot ravintolassa, koska siellä sai ainakin ruokapalkkaa. Hämeenlinnan Ravintola Piparkakkutalossa vietetty viikko oli erittäin mukava. Vastuullani oli mm. päivittäin lounassalaattipöydän vihannesten pilkkominen. Eräänä päivänä valmistelimme alkupaloja yksityistilaisuutta varten. Autoin täytteen tekemisessä ja väkersin toistasataa pientä ruisleipästä, joissa oli täytteenä graavilohesta ja smetanasta valmistettua tahnaa. Siinä sivussa tuli myös maisteltua ihan vain muutama leivänkannikka...

500g lohifilettä
karkeaa merisuolaa

250g smetanaa
1 rkl sinappia
puoli puskaa tilliä

suolaa
mustapippuria

Graavaa lohifile kevyesti edellisenä päivänä.

Vatkaa smetana kuohkeaksi.

Jauha nahattomat lohipalat lihamyllyssä.

Mausta sinapilla, hienonnetulla tillillä, suolalla ja pippurilla

Tarjoa ruisleivän tai ruisnappien täytteenä. Lisukkeeksi voi pilkkoa punasipulia.



Death by chocolate?


Olen itse ruoanlaiton suhteen melko suurpiirteinen. Reseptit on mielestäni tehty sovellettaviksi ja ainesosien tarkalla grammamäärällä ei aina ole ihan niin suurta väliä. Pääasia, että lopputulos maistuu hyvältä. Tämä lähestymistapa ei valitettavasti päde leipomiseen ja niinpä vuorossa on taas vieraskauhan kautta tuotettu resepti. Kunnia tästä syntisen maukkaasta suklaakakusta kuuluu vaimolleni.

Alkuperäinen resepti on peräisin 15.9.2010 julkaistusta Kotivinkistä.

1 dl rusinoita
3/4 dl rommia tai brändyä

300g voita
5 dl sokeria
2 dl kaakaojauhetta
5 luomumunaa
2 1/2 dl vehnäjauhoja
250g valkosuklaata
1 dl saksanpähkinöitä

Liota rusinoita vähintään 1 vrk rommissa tai brändyssä.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri.

Lisää kaakaojauhe ja munat yksitellen voimakkaasta vispaten.

Sekoita vehnäjauhot taikinaan.

Lisää raastettu valkosuklaa, rusinat ja pähkinät varovaisesti sekoittaen.

Paista keskitasolla 175 asteessa n. 40min, kunnes taikina ei enää tartu tikkuun jolla kokeilet kypsyyttä.

Jäähdytä kunnolla ennen tarjoilua.

Kaksi lähestymistapaa tomaattikastikkeeseen

Tomaattikastike ja pasta kulkevat nätisti käsi kädessä. Monissa resepteissä kastikepohjaksi ehdotetaan tomaattimurskaa. Itse käytän mieluiten joko tomaattipyrettä tai tuoreita tomaatteja.

Kapriskastike

kylmäpuristettua rypsiöljyä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi

tilkka balsamiviinietikkaa
2 tl sokeria

2 purkkia tomaattipyrettä
1,5 dl vettä
1 pieni purkki kapriksia

suolaa
mustapippuria

Kuullota hienonnettu valkosipuli ja sipuli öljyssä.

Ripottele sekaan pieni tilkka balsamiviinietikkaa ja lisää sokeri.

Lisää tomaattipyre ja vesi. Kastike suurustuu nätisti, jos käytät tähän pastan keitinvettä.

Huuhdo kaprikset ja lisää kastikkeeseen.



Tuoretomaattikastike

1kg tomaatteja

1 paketti pekonia

kylmäpuristettua rypsiöljyä

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

tilkka balsamiviinietikkaa

2 tl sokeria

tuoretta rosmariinia ja basilikaa

suolaa
mustapippuria

Kuori tomaatit ja poista niistä siemenet. Kuorimista helpottaa tomaattieen kalttaaminen eli tee pieni ristiviilto kuoreen tomaatin pohjaan, laita tomaatit kattilaan ja kaada päälle kiehuvaa vettä. N. 10-15 sekunnin jälkeen kuori irtoaa helposti.

Pilko tomaatit.

Paista pekoni.

Lisää tilkka öljyä, sipuli ja valkosipuli. Kuullota.

Lisää balsamiviinietikka ja sokeri.

Lisää pilkotut tomaatit ja yrtit. Hauduta kunnes tomaatinpalat ovat sulaneet tasaiseksi kastikkeeksi.

Vieraskauha: Italian ja vähän Etelä Amerikan hengessä

Tällä kertaa esillä on vaimon kokkaamaa ruokaa Italian ja hieman Etelä-Amerikan hengessä. Keväisen aurinkoisen sunnuntaipäivän kruunasi upeasti bruschetasta, katkarapucevichestä ja sienirisotosta muodostunut ateria. Kotimaisuutta ruokaan tuo risoton pohjana käytetty viimeviikkoisen hirvenpaistin liemi ja mökiltä viime syksynä poimitut  mustat torvisienet.


Bruschetta


Hyvin yksinkertainen ja maukas alkuruoka, jonka väitetään saaneen alkunsa 1400-luvun Toscanassa. Alun perin pelkästään oliiviöljyllä kostutettua paahdettua leipää johon on hierottu valkosipulia. Nyttemmin bruschettaan kuuluu lähtemättömästi myös tuore tomaatti. Lisätietoa bruschettan historiasta esim. täältä.

Tein perjantaina ruoaksi pestoa ja sitä jäi yli. Se päätyi korvaamaan oliiviöljyn.

6 viipaletta vaaleaa leipää

6 rkl pestoa

2 tomaattia

suolaa

Poista tomaateista siemenet ja kuutioi tomaatit.

Voitele leivät kevyesti oliiviöljyllä ja levitä päälle n. 1rkl pestoa per leipä.

Lisää tomaatit.

Paahda 250-asteisessa uunissa kunnes leipä on saanut kevyen ruskean värin.

Katkarapuceviche

Ceviche on Etelä-Amerikkalainen sitrusmehussa raakakypsytetty kalaruoka, jossa on mausteena chiliä. Tässä versiossa kala on on korvattu pakastekatkaravuilla.


200g katkarapuja
0,5 dl sitruunamehua

2 salottisipulia
1rkl oliiviöljyä
1/2 tuore chilipaprika
suolaa ja mustapippuria

1 avokado
tuoretta korianteria

jääsalaatin lehtiä

Sulata katkaravut sitruunamehussa huoneenlämmössä.

Pilko sekaan sipuli ja chili.

Mausta oliiviöljyllä, suolalla ja mustapippurilla.

Lisää kuutioitu avokado ja hienonnettu korianteri.

Tarjoile salaatinlehdiltä, joihin ruoka kääritään syödessä.


Sienirisotto

2 rkl voita
3 dl risottoriisiä
2 salottisipulia

1 dl valkoviiniä

9 dl lihalientä (käytimmä vedellä jatkettua paistilientä)
1,5 dl kuivattuja mustia torvisieniä

50g parmesaania

Kuullota ensin riisiä voissa ja lisää hetken kuluttua sipuli.

Lisää valkoviini ja anna sen imeytyä riisiin.

Lisää 2 dl kuumaa lientä ja kuivatut sienet.

Anna risoton kiehua kasaan miedolla lämmöllä n. 30 min aina välillä lientä lisäten. Riisinjyviin pitäisi jäädä pureskellessa hieman vastusta.

Lisää lopuksi sekaan raastettu parmesaani ja sekoita kunnes se on sulanut risottoon.

Pestooks' tässä?

Lumisateista huolimatta ilma on selkeästi keväinen, vaimo päätti laittaa ikkunalaudalle yrttejä (siis basilikaa ja sen sellaista) itämään ja kenties siitä johtuen lauantairuoaksi valikoitui pestokastike. Tai sitten syynä oli se, että pesto on tosi hyvää.

Pesto on peräisin Pohjois-Italian Genovasta, mutta vastaavanlaisia kastikkeita on myös valmistettu Ranskan Provencessa. Pestoja on varmaan olemassa yhtä monta erilaista kuin tekijöitänsä. Italialaisesta alkuperäisestä poiketen käytän kylmäpuristettua rypsiöljyä koska pidän sen mausta. Oma pestoreseptini on peräisin vuosituhannen vaihteesta, jota olimme viettämässä eräällä kesämökillä Inkoossa. Resepti on pysynyt lähes muuttumattomana, ainoa muutos on vuosien myötä kehittynyt terve varovaisuus valkosipulin kanssa.

ruoanlaittojuoma: Bushmills 10 year old single malt

1 puska persiljaa
2 puskaa basilikaa
1dl pinjansiemieniä (vo. myös saksanpähkinää)
1½ dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
100g parmesaania
1 valkosipulinkynsi
suolaa
mustapippuria

optio: pilkottu aurinkokuivattu tomaatti

Pese ja kuivaa yrtit huolellisesti.

Laita basilikan ja persiljan lehdet silppuriin. Basilikan varsissa saattaa olla hieman puiseva maku, joten en käytä niitä.

Raasta parmesaani.

Pilko valkosipuli ja persiljan varret veitsellä. Varrenpalaset ovat mukavan rapeita.

Hienonna pinjansiemenet huhmareessa.

Yhdistä edellämainitut aineet sekä öljy ja anna seista huoneenlämmössä min. tunti.

Huom! Ilmeisesti kunnon puritaani hienontaisi kaikki ainekset huhmareessa, mutta mukavuudenhaluinen kokki pääsee vähemmälläkin.

Lopuksi vielä fiilistelykuva ihan muuten vaan: